Alla olevien kuvaajien tekoon käytin mottiohjelmaa, missä määrittelen kannattavimman ajan avohakkuulle. Metsikkö on kuviteltu ja se sijaitsee Kaustisella. Onkin tärkeää tietää mistäpäin kuvio on, sillä eripuolilla Suomea on eri lämpösumma. Eri lämpösumma tarkoittaa käytännössä kasvukauden pituutta. Mitä suurempi summa sen pitempi kasvukausi. Metsikkö on 75 vuotta vanhaa männikköä. Keskiläpimitta on 22 cm ja puusto on 20 metriä pitkää. Puuston pohjanpinta- ala on 21. Metsikkö on luontaisesti syntynyt ja se sijaitsee kivennäismaalla ja metsikön kasvupaikka on kuivahko kangas.  Hyvän metsänhoidon suosituksissa on ilmoitettu, että jos metsikkö on 23 cm keskiläpimitaltaan on puusto tarpeeksi järeää avohakkuuta varten. Toisinsanoen metsän voi hakat vaikka heti. Olenkin tehnyt kolme mallia, mistä voi saada selville milloin puusto kannattaa hakata. Ensimmäisessä mallissa käytetään hyvän metsänhoidon suositusten mukaista aikataulua. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvio kasvaa vielä 25 vuotta ennen päätehakkuuta. Toisessa mallissa päätehakkuu tehdään välittömästi. Kolmannessa mallissa puusto kasvaa 10 vuotta, minkä jälkeen se hakataan. Tiedoksi että kaikissa hakkuissa on käytetty jättöpuumääränä minimiä eli viisi kappaletta. Huomioitavaa laskuissani on se, että olen tehnyt kaksi eri kuvaajaa samoilla arvoilla, mutta erona onkin korkokanta. Korkokanta muuttuu Suomessa talouden vaihtelujen takia. Tällä hetkellä esimerkiksi euribor on 1.4, joten tätä voisi pitää tämänhetkisenä korkokantana Suomessa. Olenkin kuvaajissa käyttänyt kahden ja neljän prosentin korkokantaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että  jos kuvio hakataan esimerkkien mukaisesti heti 10 vuoden taikka 25 vuoden päästä, niin rahasummat diskontataa korkokannan mukaisesti nykyarvoon. Saako 2 prosentin korkokannalla pankissa isomman rahasumman, vai kasvaako puusto arvoltaan enemmän. Kun puustoa sitten on ensimmäisessä kuvaajissa kasvatettu neljän prosentin korkokannalla voidaan huomata miten suurimmat tulot saadaan, kun metsä hakataan välittömästi. Puuston kasvu on huonompi mitä korko minkä saa pankista, muissa vaihtoehdoissa, jotka ovat 10 vuotta ja 25 vuotta kasvatusta. Alemmassa kuvaajassa on käytetty kahden prosentin korkokantaa. Tämä taas aiheuttaa sen, että 10 vuoden kasvatus on kannattavinta. Puusto tässä tapauksessa kasvaa vielä 10 vuotta enemmän, mitä korkokanta syö puuston arvoa.  Hyvän metsänhoitosuositusten mukainen hakkuu taas tulee toiseksi. Viimeisenä ja huonoimpana vaihtoehtona on siis välitön hakkuu. Korkokantaa muuttamalla siis näkee miten kannattaa puuta kasvattaa. Hakkuu ajankohdan valintakin muuttuu helpommaksi.