Osaran aukeiden tekeminen aikanaan on ollut valtion rahanpuutteesta johtuva temppu, joka nyt sitten jälkikäteen tuntuu äkkiä ajateltuna mielettömältä. Sotakorvausten maksu on ollut valtion vastuulla ja valtio on ottanut metsähallituksen metsävarannoista sen irti minkä suinkaan on voinut. Siihen aikaan metsähallituksella todennäköisesti ei ole ollut resursseja ja tietotaitoa pilkkoa tällaista hakkuualaa siten, että sen koko olisi ollut pienempi. Se olisi vaatinut miestyötunteja ja muutenkin vähistä valtion varoista osa olisi mennyt odotteluun ja metsänhoitajien palkkoihin. Jos Suomen Metsähallituksen varoista olisi osa ennen hakkuita ollut mahdollista käyttää alueiden suunnitteluun olisi lopputulos ollut tietenkin parempi, jos ajattelee luonnon kannalta. Kuitenkaan siihen aikaan ei ole ollut aikaa vaan sotakorvaukset on ollut maksettava oikeaan aikaan ja siitä ei ole voitu tinkiä. Muutenkin hakkuu kulttuuri silloin oli paljon kovempaa eikä seurauksia niin ajateltu vaan yksinkertaisesti vain ajettiin miehet töihin. Myös sellainen näkökulma on, että sodan jälkeen rintamalta tulleille miehille on ollut vaikea löytää töitä ja mikäs sen paremmin palvelisi kuin isot valtion hakkuut. Jos näille sotaa nähneille miehille ei olisi keksitty töitä olisi heidän reaktionsa valtioon ja järjestelmään voineet olla jyrkät. Tämä taas pahimmillaan olisi voinut johtaa sekasortoon sodanjälkeisessä Suomessa. Suurien hakkuu alueiden tekeminen sen suuremmin niitä pilkkomatta on ollut raju ratkaisu ja välttämätön sellainen, mutta sen aikaisen tutkimustiedon mukaan esimerkiksi suuret tulipaloalueet ovat elpyneet hyvin siis miksi ei suuret hakkuuaukotkin.                           

Kun näinkin pohjoisesta alueesta kuin Oulun ja Lapinläänin rajalta hakataan todella mittava hakkuuaukko monella nousi aikanaan karvat pystyyn. Pelättiin alueen muodostumista tundraksi eli alueeksi jolle ei muodostu mitään. Pelkona oli myös, että alueen riistakanta häviää eikä koskaan palaa. Nämä pelot julkistettiin mediassa ja niillä mässäiltiin ja yritettiin kritisoida hakkuiden laajuutta. Kyllähän itsestänikin tuntuisi jos kotikuntani kaustisen kokoinen hakkuuaukko johonkin perustettaisi, että mitenkähän tässä nyt oikein käy. Lopputulosta monesti vielä viimevuosikymmeninä on arvosteltu ainakin puuston tuoton huonouden takia. Todellisuudessahan aikalaisten kertomusten mukaan alueella jossa hakkuut tehtiin puuta oli, mutta sen tuotto oli todella huonoa. Aikalaisten muisteluiden mukaan keskiarvo puuston runkotilavuudesta oli 60 mottia hehtaaria kohden joista 10-20 mottia oli tukkia. Nykyään alueella kasvaa siten puuta, että päätehakkuuiässä siellä on 120 mottia hehtaarilla ja tukkiakin varmasti tästä tulee enemmän kuin se parikymmentä mottia. Riistakannankin sanotaan olevan voimissa alueella.  

Mistä sitten johtuu tämä ympärillä olevien medioiden ja ihmisten mielipiteet siitä että jokin on mennyt pieleen. Yksi syy on varmaankin medioiden ammattitaidottomuus arvioida puuston laatua. Ja kun Metsähallituksen ammattilaiset ovat jäävejä antamaan minkäänlaisia lausuntoja koska he ajavat omaa etuaan. Median paatosta ymmärtää kyllä onhan se mehukas aihe jos oikeasta vinkkelistä asiaa ajattelee. Suomi pula aikana hakannut suuren hakkuuaukon, joka ei ikinä enää palaa ennalleen.  Ei siinä auta vaikka metsähallituksella oleva metsänhoitaja vakuuttaisi kuinka, että kyllä metsä nyt kasvaa. Vieläkö lisää luonnonsuojelullisen aspektin asiaan niin asiahan on selvä. Jos alueella käytäisiin läpikotaisin tutkimassa miten luonto on toipumassa vuosien takaisesta hakkuista voisi tulos olla erilainen kuin luonnonsuojelijoiden toimistosta katsottuna. Tällä en tarkoita sitä, että tälläisiä hakkuita kannattaisi tulevaisuudessa suorittaa vaan, että tuhot ovat liioiteltuja jos näitä voi edes sanoa tuhoiksi.

Nykyään ilmeisesti ihmisten mielipiteet ovat muuttuneet varsinkin osaran aukeiden suhteen. Johtunee varmasti myös siitä, että Metsähallitus on pessyt mainettaan ja yleensä Metsähallitusta pidetään vastuullisena toimijana. Osaran aukean kokoista hakkuuaukkoa ei enää nykyaika voi toteuttaa, mutta jälkikäteen ei alueen hakkaamisesta mitään haittaakaan ole ollut. Ainut haitta mitä tästä on ollut on varmaankin median aiheuttama huoli ihmisille siitä miten alue palautuu. Jotenki jää sellainen maku, että median kirjoittamiseen tulisi tulevaisuudessa saada enemmän vastuullisuutta.